PURENTAONGELMIEN FYSIOTERAPIA

50-60%:lla väestöstä esiintyy erilaisia purentaan liittyviä vaivoja.

Esim. leukanivelen naksuminen, liikehäiriöt ja väsyminen, purentalihasten arkuus ja kipu, päänsärky, joka voi olla kipua otsalla ja ohimolla, migreeni tyyppistä toispuoleista päänsärkyä tai takaraivolla, korvassa esiintyvää tinnitusta, suhinaa, kuplimista, lukkiutumista, hampaiden yöllistä narskuttelua.

Oireita voi esiintyä myös silmissä ja kurkussa.

Fysioterapiassa näitä vaivoja pyritään hoitamaan leukanivelten mobilisoinnilla, leuan ja niska- hartiaseudun pehmytosien käsittelyllä, fysikaalisilla hoidoilla ja antamalla asiakkaalle kotiohjelma.

SELKÄRANGAN JA NIVELTEN MOBILISAATIO

Tällä tarkoitetaan käsittelyä, jolla liikerajoittunut nivel vapautetaan toimimaan sille ominaisella fysiologisella liiketaajuudella. Mobilisaatiolla pyritään venyttämään nivelkapseleita ja -siteitä sekä lisäämään nivelen aineenvaihduntaa.

HERMOKUDOKSEN MOBILISAATIO

Tämä on tullut liikuntaelimistön kivun ja toimintahäiriöiden diagnostiikaan ja hoitoon kaivattuna lisänä. Hermojen terve dynamiikka sallii osaltaan liikuntaelimistön kivuttomat liikkeet ja asennot. Sen sijaan hermojen patodynamiikka, esimerkiksi hermopinne, hankaus ja venytys, voi aiheuttaa oireita päivittäisissä toiminnoissa ja levossa. Hermodynaamisia testejä käytetään, kun arvioidaan hermokudoksen osuutta toimintahäiriöihin ja kipuun. Hermon verenkierto on erityisen herkkä kohta. Hermokudos käsittää 2% elimistön massasta, mutta käyttää 20% verenkierrossa olevasta hapesta. Tyypillimmät oireet ovat pistely, puutuminen, suojareaktiot ja lihasvoiman heikentyminen. Leposäryt astuvat kuvaan hermon sisäisen ja ulkoisen turvotuksen yhteydessä. Kipu on luonteeltaan polttavaa, sähköiskumaista ja puristavaa. Neurodynaamiset testit ovat olennaisin osa neuraalikudoksen mobilisointia, Samoja testiliikkeitä käytetään hoidossa parantamaan hermon mekaanista ja fysiologista toimintaa.